Onnettomuuspaikalla kuvaamista ei ole syytä kieltää
Liikenneturvan kyselyn perusteella yli puolet suomalaisista kannattaa onnettomuuspaikalla kuvaamisen kieltämistä lailla. Pelastusalan ammattilaisista kuvaamista olisi valmiita rajoittamaan yli 90 prosenttia. Kieltoa perustellaan onnettomuuden uhrien yksityisyyden suojaamisella ja pelastustyöntekijöiden työskentelyn turvaamisella.
Aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa sekoittuvat kuvan ottaminen ja sen julkaiseminen. Pelastusalan toimijoiden Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanjassa väitetään virheellisesti onnettomuuspaikalla kuvaamista yksinomaan vahingolliseksi toiminnaksi. Kampanjan tavoitteet, kuten onnettomuuden uhrien yksityisyyden suojan turvaaminen ja vaaratilanteiden ehkäisy onnettomuuspaikoilla, ovat kannatettavia. Keskittymällä kuvaamiseen kampanja ja keskustelu kuitenkin osuvat ohi todellisista ongelmista.
Suomalainen media suhtautuu laiskasti lehdistönvapauden loukkauksiin
Kolme vuotta sitten kanadalainen kuvajournalisti Amber Bracken pidätettiin hänen kuvatessaan Wet’suwet’en-kansan yritystä vastustaa maidensa läpi suunniteltua kaasuputkea Brittiläisessä Kolumbiassa. Bracken suljettiin pieneen vankiselliin neljäksi päiväksi ja hänen yhteytensä ulkomaailmaan rajoitettiin muutamaan lyhyeen puheluun asianajajan kanssa. Brackenia ja hänen kollegaansa dokumentaristi Michael Toledanoa vastaan nostettiin syytteet, joista myöhemmin luovuttiin.
Bracken ja hänen toimeksiantajansa ympäristöjulkaisu The Narwhal vaativat nyt oikeudessa vahingonkorvauksia Kanadan kuninkaalliselta ratsupoliisilta perustuslain vastaisesta pidätyksestä ja vangitsemisesta. Kanteella haetaan myös tuomioistuimen vahvistusta sille, että poliisi on perusteettomasti loukannut Brackenin ja The Narwhalin lehdistönvapauksia.
The Narwhal toivoo, että poliisin saattaminen vastuuseen toimittajien työn rajoittamisesta toimisi lehdistön asemaa parantavana ennakkotapauksena.
Poliisi toimi väärin kieltäessään kuvaamisen Aalistunturin mielenosoituksessa
Poliisi purki maanantaina Aalistunturin hakkuutyömaaliikenteen estäneen mielenosoituksen Länsi-Lapin Kolarissa. Samassa yhteydessä poliisi kielsi paikallaolijoita kuvaamasta tilannetta, jossa poliisi sahasi mielenosoittajien kolmimetriset rakennelmat poikki pala palalta. Kuvauskiellon perustelut eivät kestä pintapuolistakaan tarkastelua.
Ihmisten kärsimys täytyy uskaltaa näyttää
Muutama vuosi sitten kuva Välimeren rannalle huuhtoutuneesta kolmivuotiaasta Alan Kurdista levisi turkkilaisen lehden verkkosivulta ympäri maailmaa. Turkkilaisen journalistin Nilüfer Demirin ottama kuva saavutti ikonisen aseman ehkä nopeammin kuin yksikään kuva ennen sitä. Sen julkaiseminen sai osakseen myös kritiikkiä. Esimerkiksi Turun Sanomat jätti kuvan julkaisematta ja perusteli päätöstä sillä, että suomalaisesta lapsesta ei ”ikimaailmassa julkaistaisi” vastaavaa kuvaa.
Yhdessä kohti parempaa palkkaa
Lehtien verkkosivut tarjoavat loputtomasti tilaa kuville ja videoille. Aikakauslehdet myydään kansikuvilla ja verkkojournalismin tilaukset juttujen ensimmäisillä kuvilla. Samalla kuvien ottamisen ja jakamisen kulttuuri kukoistaa Instagramissa. Voisi kuvitella, että kuvan arvostus olisi kasvanut – ja sitä myötä myös kuvajournalistien, ammattikunnan, joka erottuu miljoonien oman elämänsä valokuvaajien joukosta ammattimaisella journalistisella otteella. Kuvitelma on kuitenkin väärä.