Onnettomuuspaikalla kuvaamista ei ole syytä kieltää
Liikenneturvan kyselyn perusteella yli puolet suomalaisista kannattaa onnettomuuspaikalla kuvaamisen kieltämistä lailla. Pelastusalan ammattilaisista kuvaamista olisi valmiita rajoittamaan yli 90 prosenttia. Kieltoa perustellaan onnettomuuden uhrien yksityisyyden suojaamisella ja pelastustyöntekijöiden työskentelyn turvaamisella.
Aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa sekoittuvat kuvan ottaminen ja sen julkaiseminen. Pelastusalan toimijoiden Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanjassa väitetään virheellisesti onnettomuuspaikalla kuvaamista yksinomaan vahingolliseksi toiminnaksi. Kampanjan tavoitteet, kuten onnettomuuden uhrien yksityisyyden suojan turvaaminen ja vaaratilanteiden ehkäisy onnettomuuspaikoilla, ovat kannatettavia. Keskittymällä kuvaamiseen kampanja ja keskustelu kuitenkin osuvat ohi todellisista ongelmista.
Prohibition does not work – The ethics of accident scene photography
The recent accident in Tapiola, Espoo, has rekindled concerns surrounding the ethics of accident scene photography. Following the incident, images and videos captured at the scene ignited a debate, with some arguing that such images constitute an invasion of privacy or are simply unsettling, while others contend that they serve a vital role in documenting reality and aiding in the assessment of the incident.
Once again, the controversy seems to obscure an essential distinction – that between capturing a photograph and deciding to publish it. Two actions necessitating separate ethical considerations.
Public discourse frequently reduces the debate to calls for blanket bans on photography at accident scenes, even though the subsequent decision to publish the captured images necessitates a far more delicate balancing act: on one side, the need to illuminate the seriousness of the situation, and on the other, the risk of causing distress or violating privacy.